Peliarvostelu: Monster Hunter Wilds (2025)

Monster Hunter Wilds jatkaa sarjan perinteitä koukuttavilla hirviöjahdeilla ja loputtomalla varustekehityksellä. Peli tarjoaa upean, elävän ekosysteemin, jonka jokainen alue kätkee uusia ihmeitä ja haasteita.

Pelin nimi: Monster Hunter Wilds
Arvostelualusta: PC
Kehittäjä: Capcom
Julkaisija:
Capcom
Julkaisuvuosi: 
2025

Monster Hunter -sarja on aina ollut omanlaisensa ilmiö pelimaailmassa. Se ei ole koskaan tavoitellut massojen suosiota helpolla lähestyttävyydellä tai tarinan syvällisyydellä, vaan koukuttavalla peliluupilla, jonka ytimessä ovat massiiviset hirviöjahdit ja varustekehityksen loputon viehätys. Monster Hunter Wilds ei ainoastaan jatka tätä perinnettä, vaan hioo sen huippuunsa ja tarjoaa pelisarjan tähän asti upeimman ja mukaansatempaavimman kokemuksen.

Lue myös: Monster Hunter Wilds -vinkit aloittelijoille: Näin pääset alkuun

Lumoava pelimaailma ja hirviökattaus

Pelimaailma on ehdottomasti yksi Wildsin suurimmista ansioista. Se on kuin elävä hengittävä ekosysteemi, jossa jokainen nurkka kätkee sisäänsä uusia ihmeitä ja vaaroja. Scarlet Forestin lumoava viidakko on tästä loistava esimerkki. Puiden lehvästöt suodattavat auringonvaloa luoden mystisen tunnelman, ja jokainen kasvi ja ötökkä tuntuu olevan juuri oikeassa paikassa osana tätä monimutkaista kudosta. Scarlet Forest ei ole pelkkää silmänruokaa, vaan vaikuttaa merkittävästi myös strategisiin valintoihin taistelussa. Hirviöt sulautuvat ympäristöönsä luontevasti, eikä ole yhdentekevää, missä ja milloin pedon metsästyksen aloittaa.

Hirviöiden omaperäisyys: Lala Barina

Monster Hunter Wildsin suurin loisto on eittämättä sen hirviösuunnittelussa, jonka yhtenä parhaana esimerkkinä voidaan pitää alkupelin pomohirviötä, Lala Barinaa. Tämä hämähäkkimäinen olento kykenee muuttamaan takaruumiinsa kirkkaanpunaiseksi ruusuksi, ja sen liikehdintä on samanaikaisesti sekä häiritsevän nykivää että inhottavan eleganttia. Lala Barina pyörähtelee areenalla balleriinan lailla levittäen lamauttavia ruusun terälehtiä, joita pelaajien on väisteltävä. Sen visuaalinen ilme on kerrassaan upea ja samalla hermoja raastava, ilmentäen koko pelin hirviöluomusten korkeaa tasoa. Vaikka peli esitteleekin oivallisia ekologisia järjestelmiä, kuten hyödyntää Talioth-raptoriparvia Chatacabran ja Quematricen kaltaisten pomohirviöiden harhauttamiseen tai luolamuodostelmien sorruttamisen monsterien päälle, peli ei juurikaan anna kannustimia näiden järjestelmien hyödyntämiseen. Tästä huolimatta, juuri Chatacabran ja Lala Barinan kaltaiset hirviöt alleviivaavat pelisuunnittelijoiden panostusta omaperäiseen ja ekologisesti rikkaaseen hirviömaailmaan.

Kuva: Capcom

Asearsenaali ja taistelumekaniikkojen syvyys

Aseiden osalta Wilds tarjoaa tuttua laatua ja monipuolisuutta. Raskaat aseet, kuten Gunlance, tuntuvat todella raskailta ja voimakkailta. Jokainen isku täräyttää ruutua ja lukitsee hahmon hetkeksi paikalleen, mikä saattaa aluksi tuntua kankealta. Kuitenkin juuri tämä paino ja voima tekevät niistä niin tyydyttäviä käyttää. Suojausmekaniikat ja vastaiskut tuovat taisteluun oman taktisen ulottuvuudensa. Toisaalta ketterämmät aseet, kuten Dual Blades ja Insect Glaive, tarjoavat aivan toisenlaisen pelityylin. Dual Blades -aseilla viiletät vihollisten ympärillä kuin tuuli, ja Insect Glaiven avulla liidät ilmassa kuin notkea akrobaatti. Taistelut ovat kaiken kaikkiaan visuaalisesti näyttäviä spektaakkeleita, joissa aseiden iskut ja hirviöiden reaktiot muodostavat upean kokonaisuuden. Taisteluiden haastavuus on hyvin tasapainossa: se on tarpeeksi vaikea palkitakseen kokeneet pelaajat, mutta samalla aloittelijat voivat päästä nopeasti mukaan perusmekaniikkojen kautta.

Loputon jahti ja kehityksen kierre

Monster Hunter -sarjan historia on pitkä ja kunniakas, ja Wilds tuntuu kaiken sen huipentumalta. Se on kuin vuosien saatossa hiottu kivi, joka on vihdoin saavuttanut parhaan muotonsa. Pelin pelattavuus on edelleen koukuttavalla tasolla: metsästä hirviöitä, kerää materiaaleja, valmista uusia varusteita ja lähde entistä haastavampiin jahteihin. Alkupeli eli kampanja toimii mainiona johdantona pelin moninaisiin mekaniikkoihin. Se on nopeatempoinen ja tarjoaa jatkuvasti uusia nähtävyyksiä ja mielenkiintoisia hahmoja. Vaikka tarina itsessään ei ole syvällinen, se on ehdottomasti viihdyttävä ja pitää otteessaan. Kampanja kannattaakin ottaa rauhassa, sillä se toimii samalla opastuksena ja tarjoaa mahdollisuuden uppoutua pelimaailman yksityiskohtiin. Tutkimus ja seikkailu ovat avainasemassa. ”Endgame” sen sijaan on puhtaasti suorituskeskeistä, jossa oman varustuksen hiominen ja grindaus nousevat keskiöön.

Kuva: Capcom

Varusteiden vangitsevuus ja hahmon loputon kehitys

Varusteet ja hahmokehitys ovat Wildsissä erittäin onnistuneita. Jokainen ase ja varustekokonaisuus näyttää upealta, ja niiden erilaiset ”skillit” ja ominaisuudet tekevät niistä merkityksellisiä. Varustekokonaisuuksien loputon optimointi takaa tekemistä myös veteraanipelaajille. Monsterit ovat luonnollisesti parhaimmillaan juuri tässä pelissä. Ne ovat visuaalisesti upeita ja olemukseltaan monipuolisia. Verrattuna edeltäjiinsä, Wilds on hieman suoraviivaisempi ja saavutettavampi, mikä tekee siitä erinomaisen aloituspisteen uusille hirviönmetsästäjille. Moninpeli on edelleen olennainen osa Monster Hunter -kokemusta, ja yhdessä ystävien kanssa jahtaaminen onkin ehkä se paras tapa nauttia pelistä.

Pelimekaniikkojen monimutkaisuus

Kaikesta loistosta huolimatta Wildsissä on myös varjopuolensa. Uusille pelaajille pelin mekaniikat voivat tuntua aluksi todella hämmentäviltä. Valikot ovat laajat ja monimutkaiset, ja niistä löytyy tietoa varusteista, itemeistä, statseista ja ties mistä. Tämä ei ole huono asia, mutta käyttöliittymä vaatii aikaa ja opettelua. Peli yrittää parhaansa mukaan opettaa sinulle näitä asioita, mutta pelin laajuus voi silti tuntua ylivoimaiselta. Taistelutkin voivat aluksi tuntua turhauttavilta. Kuitenkin, kun löydät oman suosikkiaseesi ja opit sen salat, alkaa koukku oppia lisää ja upota syvemmälle. Omakohtaisesti Insect Glaive ja jousi osoittautuivat minulle oivallisiksi valinnoiksi. Insect Glaive mahdollisti näyttävät ilmahyökkäykset ja hirviöiden selkään kiipeämisen, kun taas jousi oli loistava liikkuvuudeltaan ja taisteluun etäämmältä. Kummankin aseen oppimiskäyrä oli varsin jyrkkä ja mekaniikoita on paljon, mutta perushyökkäyksillä pääsi hyvin alkuun ja aseiden syvällisempi opettelu oli loppujen lopuksi nautinnollista.

Kuva: Capcom

Suorituskyvyn haasteet

Vaikka Monster Hunter Wilds onkin visuaalisesti henkeäsalpaava kokemus, piilee konepellin alla säröjä suorituskyvyn muodossa. Peli kyllä kykenee pyörimään kohtuullisesti minimivaatimukset täyttävillä tietokoneilla, mutta todellisuus on karumpi, kun asetukset nostetaan korkeammalle tai pelataan graafisesti vaativammilla alueilla. Optimointi tuntuu valitettavasti pelin suurimmalta kompastuskiveltä, ja tekniset ongelmat voivat häiritä etenkin intensiivisimmissä taisteluissa. Sumuiset tekstuurit, odottamattomat nykimiset ja FPS-lukeman sukeltelut ovat ikävä kyllä arkipäivää jopa tehokkaammilla pelikoneilla. Erityisesti pelin avoin pelimaailma ja dynaamiset vuodenaikojen vaihtelut, jotka sinänsä ovat vaikuttavia ominaisuuksia, tuntuvat rasittavan järjestelmää turhan paljon. On harmillista, että pelin tekninen toteutus ei aivan vastaa sen visuaalista loistoa.

Yhteenveto: Kokonaisvaltainen metsästyskokemus

Monster Hunter Wilds on upea peli, joka tarjoaa syvällisen ja koukuttavan hirviönmetsästyskokemuksen. Se on kaunis, monipuolinen ja täynnä persoonallisuutta. Pelin rikas maailma, omaperäiset hirviöt, näyttävät taistelut ja monipuoliset varusteet pitävät otteessaan pitkään. Vaikka peli kärsiikin alkukankeudesta ja optimointiongelmista, ne eivät himmennä kokonaisuuden loistoa liikaa. Wilds tarjoaa kokonaisvaltaisen, koukuttavan metsästyskokemuksen, joka sopii yhtä hyvin pitkäaikaisille sarjan faneille kuin ensimmäistä kertaa mukaan hyppäävillekin.

ARVOSANA: 88/100

Hyvät puolet:

  • Upea ja elävä pelimaailma
  • Omaperäiset ja monipuoliset hirviöt
  • Näyttävät ja syvälliset taistelut
  • Monipuoliset aseet ja varusteet
  • Koukuttava peliluuppi

Huonot puolet:

  • Alkuun hämmentävät mekaniikat
  • Monimutkaiset valikot
  • Optimointiongelmat ja suorituskyky

Lue lisää ajankohtaisia uutisia peleistä!

Suosituimmat artikkelit
Viimeisimmät artikkelit